tiistai 21. helmikuuta 2017

Tabu nimeltään raha


Mä laskeskelin tuossa viime keskiviikkona meidän budjettia uudelleen. Luku sai kyllä meikäläisenkin karvat pystyyn, ja peppu tippui melkein penkiltä. Olihan se luku paljon, paljon enemmän, mitä vuosi sitten budjetoitiin. 




Miksi meidän budjetti on mennyt "pyllylleen"?


Vuosi sitten oltiin vielä mahdollisimman pienellä budjetilla liikkeellä, ja tässä on tullut monta "pakko saada" hankintaa sen jälkeen. 

Viivan alla oleva summa oli 17 000 euroa. Alun perin kuvittelimme selviämme viidellätuhannella vähemmän. Ja mun tämän hetkinen budjetointi on yläkanttiin, paljon. Laskin, että realistinen on 14 000, jossa ei heittoa ole, kun parisen tuhatta.



Miksi budjetti on noussut reilun kaksi tuhatta? 



Aluksi päätimme tietyt asiat, laskimme yhteen ne. Niistä tämä summa. Mutta esimerkiksi vuosi sitten en vielä tiennyt, että tulen haluamaan yli 300 euron teetetyn helmikorun. Tai hunnun. Tai, että tarvitsemme pihalle suuren kylmäkärryn säilytykseen,  ja pihalle teltan. Viskibaari taisi olla alkuperäisessä suunnitelmissa mukana, mutta juomabudjetti on noussut roimasti, koska haluamme panostaa myös viineihin.
Ja kun näytti, että meillä on rahat säästössä, budjetti alittunut ajattelimme, että voimme ottaa häihimme asioita, joita aluksi vain mietimme ja  joita emme aluksi suunnitelleet. Häämessuilla teimme myös sen diilin pikkuleivistä, vaikka ruokaa suunnitellessamme sanoimme, ettemme sellaisia tarvitse. 

Myös muutama huippu pikkuhuttu nostaa budjettia! Näitä ideoita on tässä matkan varrella kerääntynyt, kaikesta en halua täällä puhua, että vieraillekin jää jotain yllätystä. Häiden jälkeen sitten. :)
Nyt voin vihdoin sanoa, että häistä tulee meidän näköiset. Molemmille on jotain. Kaasoa unohtamatta.


Laitoin sitten kyselyn facebookin häät 2017! -ryhmään, onko muiden budjetit ylittynyt. Kyllä, oli. Sain myös osasekseni kommenttia siitä, miten budjetointi ei voi olla hallussa noin suurilla eroilla, ja miten joku voi pistää yhteen päivään lähes kaksikymmentätuhatta. Ja tulihan sinne ehdottelua myös hääsuunnittelijan palkkaamisestakin.
Nämä meidän ylitykset johtuu meidän päästä! Tälle ei voida mitään. Olisimme saaneet varmasti häät aikaan jo 8000 eurolla, mutta oliskiko meitä sitten jälkeen päin harmittanut? 12 000 häät eivät poikkeaisi paljon nyt suunnitelluista, pieniä asioita vain jäisi pois.
Meillä on kuitenkin ajatuksena, että nämä ovet molempien ensimmäiset ja viimeiset häät, panostamme näihin, ettei jälkeen päin kaivettaisi tikulla hammaskoloa, ja mietittäisi miksei säästetty vähän lisää, ja saatu tätäkin juttua.
Ja eipä tule kyllä mieleen laskea, miten monta senttiä yksi päivä naimisissa maksaa. Enemmän kiinnostaisi, kuinka paljon häiden suunnittelu maksaa per tunti. Tämä summa, kun jaettaisi ajalla, mitä ollaan käytetty. Summa olisi suhteellisen pieni.


Budjetointi on ollut suorastaan hullua. Olen  kytännyt joka ainoan tarjouksen, kytännyt lehdet ja netit läpi, kiertänyt kierrätyskeskukset, roikun facebookin hääkirppiksillä... Kaikki ollaan mietitty, miten saataisiin halvemmalla.
Ilman askarteluita ja ompeluita pitkin vuotta, hullunkiilto silmissä budjetti alkaisi varmasti kakkosella.





En myöskään ymmärrä miksi on, kun sohaisisi ampiaispesään, kun puhutaan rahasta? Kaikki sen tietää, että häät nykypäivänä maksaa. Ja paljon. Muutenkin, kun suomessa rahasta puhuminen on tabu? Eihän kukaan puhu palkoistaan, tai mitä asiat maksaa. Ainakaan vanhemmat ihmiset, nuorempien keskuudessa onneksi raha alkaa olla vapaampi puhumisen kohde.
Silti aina jaksetaan arvostella niitä, jotka laittaa häihin paljon rahaa. Kukaan ei koskaan arvostele niitä kunnon budjettihäitä.
En ala itsekkään kunnon budjettihäistä puhumaan, paitsi mainitsen sen, että repisin sen rahan kasaan vaikka mistä, että saisin edes pitopalvelun ja tarjoilijat. Ei musta olisi laittamaan äitiä, ja muita sukujen naisia ruokatalkoisiin hääviikoksi. Jokainen tyylillään. 



Ja siihen, kuka häämme maksaa, kuinka paljon tienaamme, ja syömmekö pelkkää näkkileipää?

Me maksamme! Me varauduimme maksamaan koko summan itse, saadaan kuitenkin hieman apua vanhemmiltamme, jotka myös mahdollistivat näiden extrojen miettimisen, ja hommaamisen. Ja hieman tarkoittaa vain pientä osaa, ei lähellekään puolia!
Lainaa meille ei tullut mieleenkään häitä varten ottaa.

 
Ei todellakaan olla mitään hurjasti tienaavia. Se on vaan ihan oma kysymys, mihin sen rahan laittaa. Me ei esimerkiksi nykyään käydä juhlimassa oikeastaan ollenkaan. Ja ollaan häiden takia jätetty ulkona syömiset minimiin.  Joissa muuten säästää tuhottomasti!
Ja mä olen vähentänyt shoppailua.


Ja vaikka tässä ollaan käyttämässä varmasti häihin enemmän, kun työtön saa rahaa vuodessa, oli meillä varaa vaihtaa vuoden lopussa myös auto.
Jääkaapissa on muutakin kun Oivariini, ja valot!


Kyllähän molemmat näiden bileiden eteen on töitä paiskinut! Minäkin istun lisätienestin takia euron kuvat silmissä välillä kaupan kassalla! Ja vapaa-aika, ainakin yhteinen sellainen on kortilla.
Vielä, kun on se häämatkakin yksi suuri kysymysmerkki.  Ja siihen uppoaa myös suhteellisen suuri, nelinumeroinen luku.



Omalta osaltamme yritämme hitusen nostaa tätä suossa kylpevää taloutta ylöspäin ;)
Rauhaa ja rakkautta. 


En halua pahoittaa kenenkään mieltä, nämä on mun mielipiteitä, halusin vaan päästää ulos patoutumani!

Oletteko te ylittäneet vai alittaneet budjetin? Ja kuulutteko näihin panosta, vai pihistä häiden pitäjiin?


tiistai 14. helmikuuta 2017

Ystävänpäivä

Olipas mukava ystävänpäivä, vaikka illan töissä vietinkin.


Yleensä ollaan käyty O:n kanssa syömässä ja leffassa ystävänpäivänä, tai tehty yhdessä jotain muuta mukavaa. Tänä vuonna mun vuoron takia ei mikään näistä onnistunut. Ja ajattelin muistaa kotona asuvaa, parasta ystävääni tulevaa aviomiestäni pienellä ja söpöllä paketilla :)

O sai aamulla herättyään aamupalan, ja lahjan jota ei kuitenkaan avannut, koska hänellä ei ollut mitään minulle.

Illalla, autossa mua odotti yllätys. O oli pitänyt korvat höröllään, ja kuunteli mua häämessuilla. Ihastuin siellä näihin Tammen korvakoruihin.
Odotin, että saan nämä vasta ensi kuussa, kun meillä on vuosipäivä, mutta ne paljastuivatkin jo tänään. 

Myös häät-lehdeltä oli tullut iloinen yllätys, ystävänpäiväkortti. Miksi ihmiset ei lähetä enään kortteja? Niitä on niin hauska saada :)

Taitaa olla myöhäistä toivottaa ystävänpäiviä?

Miten te vietitte ystävänpäivää? 

P.s. mun blogi ei ole unohtunut mihinkään, meillä ei vaan toimi netti. Eikä tää puhelimella päivittäminen ole helpointa. 

sunnuntai 12. helmikuuta 2017

Puoli vuotta

Puoli vuotta aikaa, enään. Vai vielä? Toisaalta tämä saa minulle hymyn aikaan, toisaalta pakokauhun, mihin ihmeesen tämä aika on mennyt? Vielä hetki sitten aikaa oli yksi ja puoli vuotta.
Kuva


Omasta mielestä ollaan kuitenkin ihan hyvällä mallilla.
Voisinkin päivittää tänne vähän tuota meidän To do -listaa. Edellisin päivitys on ollut 9/9, ja merkkaan nyt punaisella, mitä me ollaan saatu hoidettua sen jälkeen, tai mistä ollaan sovittu.


 
2-5 kk ennen hääpäivää

Suunnittele hääbudjetti 
Valitse avustajat (mulla on kaaso ja morsiusneito)
Jaetaan tehtävät
Laadi vieraslista
Varaa kirkko
Varaa juhlapaikka
Varaa pitopalvelu
Päätetään menu
Valokuvaajan varaus
Bändin varaus
Morsiuspuku
Häämatkan varaus - me ei edelleenkään tiedetä, mihin mennään?!
Hääyö paikan varaus
Kuljetusten varaus
Koristeiden teko pikkuhijaa, parempaan päin


4-1 kk ennen hääpäivää


Esteettömyystodistu
Sulhasen puku
Sulhasen kengät
Bestmanin + isien puvut
Kaason + morsiustyttöjen puvut
Kutsukorttien teko
Virallinen vieraslista
Kutsukorttien lähetys
Sormukset  O:llakin on sormus!
Kampaajan varaus
Kosmetologin varaus

Floristin varaus
Hääkakun tilaus
Papin & kanttorin tapaaminen
Lahjalistan teko
Ohjelmalehtisten teko
Häävalssin tai -tanssin valitseminen ja harjoittelu
Kirkko-ohjelman teko
Morsiamen asusteet
Morsiamen alusvaatteet

Kuukautta ennen hääpäivää


Viimistellään kakkutilaukset
Ilmoitetaan pitopalvelulle vieraiden määrä
Koekampaus
Koemeikki
Musiikki hääjuhlaan
Istumajärjestys juhlapaikalle
Loput somistustarvikkeet
Hääpukujen loppusovitus
Huomenlahjojen hommaus mä löysin. Täydellisen! Mä en tiedä, miten maltan olla esittelemättä sitä täällä, ja pysyä siitä hiljaa O:lle?!
Sormuksen kaiverrukset
Hääjuhlan ohjelman viimeistely


Häiden alusviikko


Kenraaliharjoitus kirkossa
Morsiuspuvun sovitus
Sulhasen parturi
Juhlapaikan koristelu
Opaskyltit


Hääpäivä


Kampaus  & meikkaus
Kukkien nouto
Valokuvaus


Vaikuttaa tota täytellessä, ettemme olisi saaneet mitään aikaan, vaikka todellisuudessa joka päivä melkeen jotain nysvätään... Omin pikku kätösin tekemällä sitä aikaa kuitenkin menee... Ja Mä ainakin uskon, ja toivon, ettei tässä enään pahemmin paniikki tule.

Meiltä puuttuu vielä;
-Sulhasen puku!
-Alkomahooooli

-osa tuolinhupuista
-pöytäliinat
-opaskyltit
-osa koristeista
-tulosteet
-kutsut
-valokirjaimet
-Tanssikurssille meno, musiikkien valkkaaminen.

Oliskohan siinä kaikki? Hyvin luottavaisin mielin kuitenkin ollaan.


Mites muilla? Ollaanko me ihan jäljessä?
Ja puuttuuko tosta jotain oleellista? Pää lyö ihan tyhjää...

lauantai 11. helmikuuta 2017

Tulisitko morsiusneidokseni?

Kaason pestihän on ollut täytettynä ihan oman mielenterveydenkin takia jo pidemmän aikaa. Kun on vaan yksi kaaso, halusin pyytää itselleni morsiusneidon. Ja nimenomaan neidon, tämä valloittava jo teini-ikään päässyt tyttönen on minulle äärettömän rakas, ja tärkeä. Hän on minulle ollut lähes kymmenen vuotta kun oma lapsi. Pesti varmistaa myös hänen häihin tulonsa, ja näin ollen sitä ei myöskään ihmetellä.

Tän siitä saa, kun pitää ite lähteä askartelemaan, kun sitä toimivaa tulostinta ei ole...


Halusin pyytää morsiusneidon kasvotusti, ihan kuin kaasonkin. Kaasolle vein aikanaan maisteltavaksi meidän hääkakun, ja kahvittelun lomassa pyysin häntä kaasoksi.
Seuraavan kerran kun näimme, annoin hänelle kokoamani kaasopakkauksen.
Morsiusneidolle piti siis kehitellä samanlainen, jotta hän tuntee olonsa tärkeäksi.
Ei muuta kun miettimään, mitä kivaa, kuitenkin jotenkin häihin liittyvää voisit kohta 12-vuotiaalle neitoselle antaa?




Muutaman tunnin mietinnän jälkeen nokka kohti Sokosta, ja Glitteriä. Sokokselta mukaan tarttui NYX meikkejä, ja Glitteristä kaulakoru, johon voi ostaa uusia riipuksia kun siltä tuntuu. Pakettiin sulautui myös hyvin suklaalevy ;)




Annoin laatikkoon pakatun lahjan kortin kera, ja monen kyselyn jälkeen sain osaksi myökyttelyä. Taisi neiti olla yllättynyt, ja mielissään pestistä.


Mun seurue on valmis, eikä voisi parempi olla. <3

Ps. Tässä on nyt niiiin kivoja juttuja tiedossa, etten malta pysyä housuissani! ;)

 

torstai 9. helmikuuta 2017

Mistä lasit avecille?

Tämä postaus toimii myös eräänlaisena säästövinkkinä, varsinkin jos joudut etsimään häihin lasitavaraa, astioita, tai mitä muuta, jossa voit hyödyntää käytettyä tavaraa, eikä ole ihan niin tarkkaa, onko kaikki ihan samanlaisia. 

Meidän pitopalvelu ilmoitti, että heillä ei ole meille tarjota tarpeeksi konjakkilaseja, mua ei yhtään huvittanut ostaa niitä rumia, kertakäyttöisiä laseja, jotka ei millään muotoa muistuta edes konjakkilaseja. 

Piti siis keksiä joku muu ratkaisu. Ostettuna kaupasta halmimmat konjakkilasit, mitä löysimme oli reilu euron kappale. Tarvitsisimme näitä 100 kappaletta, joten meistä se olisi tullut vähän turhan kalliiksi. Ja aina pitää myös ottaa huomioon se, että niistä pääsee jotenkin eroon. Lasit vie varastoinnissa tuhottomasti tilaa, eikä niitä viitsisi ihan ilmaiseksikaan kenellekkään lahjoittaa. 


Sain kerran kirppiksiä kierrellessäni idean, mitä jos alkaisi etsimään kirppiksiltä, tai ennemminkin kierrätyskeskuksista konjakkilaseja? Ensimmäisellä kiertely kerralla mukaan tarttui parisenkymmentä lasia, täsmälleen samanlaisia, pieniä konjakkilaseja.



Seuraavilla kerroilla löysin myös liköörilaseja, se ei haittanut koska kuitenkin likööriä on tulossa vaihtoehdoksi, löysinkin itseasiassa kaksia erilaisia liköörilaseja. Tarkoitus olisi tarjota konjakkia, kahvilikööriä ja amarettoa, näin ollen kaikille lajeille olisi omat lasinsa.

Rajaksi lasien hinnalle laitoin euron. 
Joskus saattoi olla huonoja kertoja yksi toisensa jälkeen, eikä mitään tarttunut mukaan. Seuraavilla kerroilla annoin anteeksi muutamalle ylihintaiselle, euron hintaiselle lasille.
Yleisin hinta oli 20 tai 50 sentiä. 




Viime viikolla sain kerättyä lasit. Yhteensä 106 lasia. Kolmea eri sorttia. Lompakko ja maailma kiittää kierrätyksestä.








Kierrätyskeskuksista, joita löytyy ainakin Punaiselta ristiltä, Pelastusarmeijalta ja SPR:ltä kannattaa etsiä laseja. Myös monella paikkakunnalla on ekotoreja, joista tekee löytöjä.

Kuohuviinilasit on yleisempiä, niitä löytyy eniten, ja halvemmalla. Konjakkilaseja löytyy myös kohtalaisesti, isompia enemmän, me halusimme näitä pienempiä.
Erilaisia laseja, lautasia ja ruokailuvälineitä on isojakin määriä, ja hyvällä tuurilla löydät kaikki samaa sarjaa, jos olet aloissa liikkellä. 



Jos etsit astioita häihin tai muihin juhliin suuria määriä, pidä mielessäsi:
-Toukokuu on lakkiaisaikaa, jolloin melkein mikä vaan kelpaa lakkiaisiin. Ole siis ajoissa!

-Kierrätysviikoilla saattaa olla hyviä tarjouksia, ja esim. Spr:n Kontissa saattaa välillä olla astiat -50%
-Tämä homma vaatii malttia. Ole siis ajoissa liikenteessä, ja päätä mitä haluat! Liköörilasejakin löytyy varmasti montaa eri näköistä, samoin konjakkilasien kokoja on paljon. Parissa erilaisessa, ja yhdessä samankokoisessa pitäytyminen on ehkä helpompaa.


Nämäkin lasit tuli maksamaan muutaman hassun kympin. Toki, aikaa meni, ja dieseliä kului, sitä nyt en laske. 


ps. Nämä on tulossa myyntiin elokuun jälkeen.
pps. Meillä on 20 ylimääräistä, meille väärän kokoista lasia kaupan.

Oletko hyödyntänyt kirpputoreja ja kierrätyskeskuksia astioiden hankkimiseen?

maanantai 6. helmikuuta 2017

Turun häämessut


Viime viikonloppuna oli viimeiset messut morsiamen roolissa, ja ne olikin sopivasti omassa kotikaupungissa. 

Messuilemaan lähdin oikeastaan fiiliksen takia. Ja viime hetken ahaa-elämyksien varalle, tai viime ja viime hetken, onhan tässä reilu puolivuotta aikaa.


Mikään ei saa ainakaan minulle niin paljon hääfiilistä nousemaan kattoon, kun häämessut! Mitenköhän maltan olla kiertelemättä näitä ensi vuonna?






Messuilin molempina päivinä, vain seura vaihtui.
Lauantaina kiertelin kaason kanssa, yleisen hääfiilistelyn takia, ja vähän kukkia silmällä pitäen. Näistä kun miehet eivät niin hirveästi ymmärrä.

Kukkakauppoja löytyi moneen lähtöön, itselläni vahvistui hyvin vahvasti, minkälaisen kimpun sitä haluaa, vaikken varausta messuilla tehnytkään. 

Kukkakauppa Bronco  

Flör 

Messuilla oli myös äänestys, jossa sai äänestää kauneinta kukkakimppua;

Flör
Bronco
Kukkakauppa Fridhem
Raision kukkapalvelu 
Viahde 
Häämessuilta on hyvä myös ottaa idoita kattaukseen. Minäkin kiinnitin huomion muutamaan kauniiseen yksityiskohtaan, jota voisi omissakin häissä hyödyntää.


Helmet pöydässä. Yksinkertaisessa, simppelissä kattauksessa näyttää kauniilta yksityiskohdalta, mutta näyttäisikö meillä jo liian sillisalaatilta? Voisi ainakin meidän eteen kokeilla?

Ja löysinhän minä niitä hieman rustiikkiin meneviä koristeita pullojen muodossa. Olen vähän miettinyt vanhoja pulloja kynttilöiden jalustoina, ja tämä kyllä vahvasti tukee ajatustani.


Bongasin myös hauskan pienen yksityiskohdan.  Mitä, jos sulhasen viehe laitettaisi pieneen puiseen laatikkoon hääjuhlan ajaksi morsiamen kimpun tapaan? Takki heitetään kuitenkin jossain vaiheessa pois päältä, ja kukka kokee varmasti illan mittaan kovaakin kohtaloa. Tällä tavalla kukka voisi säilyä muistona juhlista?
 

Kattausten joukossa oli myös yksi, hyvin huomiota herättävä pöytä.

 

Jos meidän häät olisi ollut viitisen vuotta sitten, tai O olisi saanut päättää värityksen, se olisi ollut puna-musta. Olisin varmasti ottanut pöydästä jotain inspiraatiota. Varsinkin, kun ensimmäinen Casino kokemus on vielä tuoreessa muistissa.
Oli kyllä ihan erilainen, ja piristävä pöytä verrattuna niihin, mitä messuilla yleensä näkee. Toivottavasti joku sai tästä ideaa omaan kattaukseensa!


Kaason kanssa, kun päästiin kahdestaan kiertämään, silmiimme osui kuohuviinibaarin sijaan mitäs muutakaan, kun ihanan värikkäät Tannisen macaronit.


Tanninen on varmasti monelle Turkulaiselle ensimmäisten mieleen tulevien leipomoiden joukossa. Mä ainakin muistan pienestä pitäen, miten mummun kahvipöydässä oli Tannisen kanapeet. Ja näitä mun nostalginen luonteeni halusi myös häihin. Tiesin, ettei O tule tätä hyväksymään, joten mulla oli vajaa vuorokausi aikaa myydä hänelle idea macaroneista ja söpöistä, sydämen muotoisista herrasväen pikkuleivistä. 
Eikä ainakaan minulle ollut tullut mieleenkään, että heiltäkin tosiaan saa tilattua hääkakun! Ja näyttivät vielä erittäin kauniilta.


Kaason kanssa kierrellessä oli ihan pakko vilkaista myös sivusilmällä kampauksia ja meikkauksia. Vaikkei niille tarvetta olekkaan. Sokoksen Hyvä Olo-hoitolalla oli tarjolla kiinnostavia paketteja mukavaan hintaan, ihan vaan itsensä hemmotteluun hääkiireiden keskellä. Tai vaikka lahjaksi kaasolle. Tarjoukset löydät täältä, ja ne ovat voimassa 11.2. asti.

Ennen pois lähtöä katsottiin vielä messun ainoat hääpuvut, jotka olivat äänestyksen muodossa.
Hääliikkeiden poissaolo hieman harmitti, vaikken mitään enään tarvitsekkaan. Jotenkin niitä pukuja on aina kiva hypistellä. Vaikka, messuille on mahdoton tuoda jokaiste pukua, ja näin ollen hääpukujen messutarjonta jääkin aina hieman suppeaksi. Ja ei ainakaan tarvinnut pelätä, että jos löytääkin omaa pukuaan vielä täydellisemmän puvun.

Sunnuntaina menimme messuille O:n kanssa. Suunnitelmissa oli löytää hänelle ainakin sormus. Meillä ei ollut kiire minnekään ja kiertelimmekin Logomoa moneen kertaan,  ja minäkin löysin asioita, joita en muka lauantaina ollut huomannut ollenkaan. Ja sunnuntai aamu oli myös lauantai iltapäivää rauhallisempi.

Ensimmäiseksi pysähdyimme HeVi Propsin pisteelle. Vuoden ikäisen, Ruskolla sijaitsevan vuokraamon valikoimiin kuuluu tavaraa videotykistä karkkibuffet-astioihin, lipputankovaloista kylmäkaappeihin, sekä pelipenkistä saippuakuplakoneeseen. Kannattaa ehdottomasti vilkaista heidän tarjontaa, sieltä löytyy vaikka mitä.

Ylhäällä mainitsema Casino-henkinen pöytä oli muuten Hevi Propsin Heidin käsialaa. 


Yleensä en messuilla ikinä pysähdy mihinkään pitopalvelukojuihin, koska meillä pitopalvelu on jo hommattu, ja sitä on hirveän vaikea saada mistään kauempaa kuskattua, kun juhlapaikallamme on pieni keittiö. HeVi Propsin vieressä oli kuitenkin Pito-Pirjo, jonka ständillä olevat sushit herättivät kyllä mielenkiinnon. Nerokas idea laittaa näytille jotain erilaista, trendiruokaa. Mitä kojulla puhuin, niin heiltä onnistuu lähestulkoon ruoka kuin ruoka, ja he kannustivat hääparia ottamaan itsensä näköistä ruokaa! Jos pitopalvelu on vielä hakusessa, suosittelen kyllä ehdottomasti ottamaan yhteyttä! Sen verran hyvältä kuulosti. Ja näytti.


Ja sitten siihen O:n sormukseen. Sormusta ei löytynyt mutta päätös siitä mitä materiaalia se tulee olemaan taisi saada vastauksen. Wolfram tunnetummalta nimeltään Tungsten, käytännössä kovimmasta metallista valmistettu sormus pääsee O:n nimettömään reilun puolen vuoden päästä.



Ja nyt sitten mietitään, teetetäänkö sormus, vai ostammeko valmiina kaupasta?  Uniikki sormus olisi aina uniikki, mutta kovaa materiaali ei voida suurentaa. Jossain vaiheessa se tulisi todennäköisesti jäämään pieneksi, ja olisi aika uudelle sormukselle. 

Juttelimme myös muutaman sanan avioehdosta Kainulainen & Kroneldin kanssa.
Harmikseni ainoa luento, jolla ehdimme käydä ja jonka alkamisen tajusimme oikeaan aikaan, oli Hartwa-Trade Oy Ab luento kuohuviineistä. Luento oli hyvin mielenkiintoinen, ja siitä sai hyviä pointteja. Ja syntyi jopa idea kuohuviinibaarista....

Ennen pois lähtöä minä löysin korun. Täydellisen korun. Korun, jota kannan juhlissa läpi elämän, koru joka ehkä joskus periytyy mahdolliselle tyttärellemme, ja toivottavasti vielä hänenkin tyttärelleen.  Helmet, jossa on jotain erilaista. Auraria, joka valmistaa tilauksesta vihkisormuksia ja uniikkeja koruja. Juttelin korusta kojulla, ja siitä saisi tehdä juuri sen näköisen ja värisen kun itse haluaa. Kun saadaan O:n kanssa aikataulut yhteen, mennään ehdottomasti juttelemaan lisää tästä korusta.

Ja "jotain lainattua" menee taas hieman hankalammaksi.


Niin, ja saihan O minut ylipuhuttua tanssikurssillekkin....

Näiden lisäksi oli monta korupistettä erilaisin alennusprosentein, kuvaajia löytyi muutama, melkein kaikki suuremmat Turun hääpaikat oli edustettuna. Kysytyimpien hääpaikkojen kanssa saa olla hyvissä ajoin liikkeellä. Monet paikat myivät jo nyt vuodelle 2018 "ei oota"  kesä lauantaille, ja kalenterit olivat auki vuodelle 2019.
Turun cateringit olivat myös hyvin edustettuna. 


Mulle jäi kyllä messuista hyvä fiilis. Niin kuin kerroin, lähdin messuille enemmän sillä fiiliksillä, ettei tarvita enää mitään, ja keskityn messuihin bloggaajan silmin, mitä ideoita muille voisi antaa.

Messut antoivat mulle enemmän, kun uskalsin odottaa. Onhan Turun messut pienemmät, jos vertaa Helsingin messuihin, mutta ne palveluntarjoajat on "omilta kulmilta" osaa avata silmänsä eri tavalla. Ja vasinkin suuremmat messut menee enemmän sormusmessuksi, kun häämessuiksi. 
Oli Logomossakin korut suuressa osassa, mutta he hukkuivat mukavasti massaan, ei tullut oloa, että koko messut ovat pelkkää sormusta. 
 Aina pitää myös muistaa, että palveluntarjoajia on enemmän siellä missä on eniten kysyntää ja asiakkaita.
Kannattaa kuitenkin mennä sinne oman alueen messuille, jos vaan on mahdollisuus! Ja nimenomaan avoimin silmin! Jos lähdet asenteella "minulla on jo kaikki, en tarvitse mitään", todennäköisesti et löydä mitään.
Ja minulle ainakin toinen päivä avasi silmät aivan uudessa valossa!


Olitko sinä Turun häämessuilla? Jos olit, mitä pidit messuista? 

Yhteistyössä Turun häämessut